Muistathan että ammattilehtenä PINNI on täysin verovähennyskelpoinen!

Minun Viikkoni // Niina Latomäki

Minun Viikkoni // Niina Latomäki


Tällä palstalla tutustutaan hiusalan ammattilaisen työviikkoon ja kurkistetaan myös salongin ulkopuoliseen elämään, sen arkeen ja juhlaan.

Nimi: Niina Latomäki
Ammattinimike: parturi-kampaaja ja meikkaaja yrityksessä Hair & Makeup Latomäki
Työpaikat: Salon Virho Helsinki ja Yle
Erityisosaamisalueet: Sassoon-tekniikat, tv-meikkaus
Mitä teet ensi viikolla: Pakkaan muuttoa varten ja töitä molemmissa paikoissa
Terveiset kampaajille: Olen aina uskonut koulutuksen antamaan inspiraatioon ja muodin seuraamiseen kaikilla tasoilla. Paikalleen jämähtäminen on myrkkyä. Siksi mottoni: ”Mieluummin räyhäkästi rähmälleen, kuin hissutellen nollatulos!” pätee rohkeuteen tehdä asioita, vaikka ei niissä aina onnistuisikaan! Epäonnistumisesta oppii vähintään yhtä paljon.
Somekanavat: IG @salonvirhohelsinki ja @ninsku_k

Maanantai 24.9.
Rätti heilumaan ja mallinmuutos
Aamulla ylös kello 6.00. Tykkään herätä aikaisin, koska aamu on rauhoittumisen aikaa. Juon kahvit rauhassa ja katselen uutiset. Yhdeksän aikaan hyppään bussiin ja menen töihin Salon Virhoon kymmeneksi. Töihin kävely Fabianinkadulle on ainaista väistelyä iloisten sähkösopimusmyyjien, Hesarin tarjoajien, Ison Numeron myyjien, SPR:in, Planin, Unicefin….. kanssa. Laskin kerran, että minut pysäytettiin 12 kertaa päivän aikana, jos haluaisin osallistua milloin mihinkin keräykseen tai haluaisin antaa muuten vain rahaa. Tämä toistuu joka ikinen päivä. Noh, niin mielelläni kun autan kaikessa, olisivat rahani todennäköisesti loppu alle puolessa vuodessa anyway.
Aamulla ei heti tule asiakasta niin laitan rätin heilumaan.
Meillä ei Ranen (Rane Isola toim.huom) kanssa siivouksesta riidellä. Kumpikin ollaan kovia siivoamaan ja tykätään pitää paikat siistinä.
Päivän kivoin työ on asiakas Lienen totaalinen mallinmuutos. Silloin kun aloittaa uutta vaihetta elämässä, saa tukka kyytiä. Pois entinen luuhake ja tervetuloa ihana uusi tukka. Liene on myös parturi-kampaaja ja luottaa siihen, että pystyn leikkaamaan ja värjäämään hänen paksuun tukkaan millaisen mallinmuutoksen vain. Se tuntuu hyvältä ja nautin täysin siemauksin työn tekemisestä. Lienen tukka värjättiin Redkenin HD 4.22:lla, raidat etupainotteisesti Redkenin vaalennusjauheella (6%) ja raitojen päälle suoravärinä oranssi ja violetti vuoroin.

Kotimatkalla sain vihdoin ostettua kännykkään oikeanlaiset kuoret väärien tilalle. Nyt ei tarvitse koko aikaa pelätä tiputtavansa puhelintaan, mikä tällaiselle kohelolle olisi tapahtunut hetkenä minä hyvänsä. Sitten kotiin laittamaan hyvää ruokaa ja oman, työmatkalta kotiutuneen kullan kainaloon. Näin neljän vuoden jälkeen olen edelleen umpirakastunut! 😍

Tiistai 25.9.
Meikki- ja tattikeikat
Aamulla bussilla kohti kaupunkia ostelemaan jotain kivaa itselle ja etsimään värikkäitä legginsejä lauantain juhliin. No en tietenkään löytänyt, koska on syksy. Syvä huokaus!
Päätin siirtää ongelman juhlia edeltävään päivään, koska paineen alla hyväksyy huonommankin vaihtoehdon.
Salilla pikku treenit ja nokka kohti Yleä. Puoli seitsemän -ohjelmaan meikkaan ja laitan hiukset juontajille Susannalle ja Mikolle, sekä tietenkin päivän vieraalle. Susannalla on valtavat hiukset ja niihin on ihana laittaa milloin mitäkin. Materiaalia on ainakin yllin kyllin. Neljä tuntia lentää kuin siivillä, koska seura on mitä parhainta!

Kotona innostuin vielä siivoamaan, ja tämä kohtaus kannattaa käyttää hyväksi. Siivotessa on myös aikaa ajatella maailman menoa. Illalla vielä jalkahoitohetki…ämpärissä….mutta hoituuhan se näinkin. Uudet lakat kynsiin ja nättinä seuraavaan päivään.
Ai niin ja ehdinhän minä vielä käydä sienimetsässäkin tatteja poimimassa.
Rakastan ruuan laittoa ja tattikastike on yksi lemppareista.

Keskiviikko 26.9.
Mietiskelyä ja myrskynutturaa
Flunssainen olo, joten käsi hamusi jo heti aamusta tyrnimarjarasialle. Anoppi ja appiukko pitää meillä huolen siitä, että C-vitamiinitaso pysyy korkealla.
Kerran tein näistä fiksuna itselleni oikein kasvonaamion heleyttämään ihoa. No heleä siitä tulikin sen jälkeen, kun olin kymmenen kertaa jyrsinyt keltaista väriä kasvoilta kahvinpuruilla, suolalla ja sokerilla. En sitten taaskaan miettinyt ihan loppuun asti.

Huomaan tänä myrskyisenä syyspäivänä miettiväni paljon elämää. Omassani kun on tapahtunut paljon kaikenlaista, mutta onnekseni olen selvinnyt vaikeuksista edes kohtuudella. Sanotaan, että vaikeudet kasvattavat ja niistä viisastuu, mutta mielestäni ne lähinnä vain hajottavat ja inhottavasti muuttavat käsitystä maailmasta. Kymmenen vuotta sitten koin olevani onnellinen sinisilmä, joka näki suurin piirtein kaikessa jotain kaunista. Nyt olen aika lailla realisti ja mielipiteeni perustuvat aina faktaan. Iloisuus ja perusonnellisuus ovat onnekseni säilyneet läpi elämän. Ja huumori. Sen osuus on jopa kasvanut. Siihen on tullut kyllä oma musta osuutensa, jota ymmärtävät lisäkseni kaksi muuta ihmistä. Minulle on moni sanonut, että kirjoittaisin kirjan elämästäni ja ajatuksistani. Se kiinnostaa kyllä. Ja yleensäkin kirjoittaminen. Kirjoitan paljon itselleni kaikenlaista varsinkin asioista, jotka haluan selkeämmäksi. Se on auttanut monessa asiassa.

Salon Virhossa työllisti tänään Nordic Business Forum –tapahtuma: Ihmiset haluavat mennä siistinä paikalle. Nutturaa myrskyilmaan, koska kiharat eivät tule pysymään tässä tuulessa ja sateessa kuin ehkä minuutin. Senkin ajan ehkä hyvällä tuurilla!

Torstai 27.9.
Töitä ja bilesuunnitelmia
Hulinapäivä. Salon Virholla töitä vaikka muille jakaa, mutta ehti kuitenkin syödä värin vaikutusajalla.
Ranen kanssa mietittiin jo lauantain Wella-päivää.
Minulla on tiedossa pieni aikatauluttaminen päivän suhteen, koska aamu menee Ylellä uutisvuorossa ja kello 13.00 pitäisi olla jo Clarion-hotellilla bisneslookissa kouluttautumassa. Illalla tiedossa vielä juhlava gaala, johon panostetaan taas eri vaatteet, meikki ja hiukset! No, mutta juhlat on aina ihania ja odotan niitä innolla. Lisäksi Helsinkiin ja juhliin mukaan on tulossa Oulun Virhon porukat ja heitä on kiva nähdä pitkästä aikaa. Perjantain yhteisillallinen heidän kanssaan jää tosin väliin, koska lauantaiaamuna soi herätyskello jo kello 4.00. Jos en aio pökertyä ensimmäisestä skumppalasista tajuttomaksi, on syytä mennä nukkumaan ajoissa!

Perjantai 28.9.
Aamuherätys ja sienestyslenkki
Ylen Aamu-tv! Herätys kello 02.45, sillä menen myöhempään aamuvuoron, joka alkaa kello 04.15. Ihanaa, mieheni lupasi viedä minut töihin. Aikamoinen superaviomies!

Työkaverina minulla on tänään Anu Hämäläinen, joka on ihan huipputekijä meikeissä ja kampauksissa. Tulee aina niin hyvä mieli, kun näkee aamusta Anun. Hän on aina hyvällä tuulella ja yhteistyö kiireisessä aamussa sujuu loistavasti!

On tulossa hulina aamu, koska vieraana on paljon naisia. Heti aamusta meikkaan uutistenlukija Minna Pantzarin ja meteorologi Kerttu Kotakorven.
Työt loppuvat kello 10.00 ja lähden kotiin syömään lounasta. Kahden tunnin unien jälkeen ulos lenkille…eli sieneen taas, ja löytyikin taas iso läjä herkkutatteja, joista tein ihanaa tattipastaa.Illalla ajoissa nukkumaan kahdeksan jälkeen, koska huomenna on taas aikainen herätys Ylelle.

Lauantai 29.9.
Töitä, ystäviä ja juhlia
Ylen aamu-uutisiin kello kuudeksi töihin. Työkaverina ihana Tarja Wirmanen, jonka kanssa yhteistyö luistaa kuin tanssi. Ensin meikataan taas oma väki. Minulla maskissa Antti Sahlström ja Tommy Fränti.

 

Tommya en saanut pyydystettyä yhteenkään kuvaan, mutta Antista sain pari napattua. Vieraita taas näyttelijöistä poliitikkoihin, mutta tällä kertaa aamu ei ollut ihan niin kiivastahtinen. Jään vielä tekemään Ylen ykkösaamun ja sitten lähdenkin kotiin vaihtamaan vaatteet ja kohti Wellan järjestämää World in Color -tapahtumaa. Koulutuksessa saamme tietoa trendeistä ja sosiaalisen median käytöstä. Mielenkiintoisia esitelmiä!
Koulutuksen jälkeen koko Virhon ryhmärämä siirtyy Fabianinkadun liikkeeseen valmistautumaan gaalaan. Juttu lentää ja naurulle ei meinaa tulla loppua. Rakastan tätä porukkaa!

Seitsemältä alkavassa gaalassa ihmiset ovat niin kauniina! Gaalassa muotinäytöstä, Trend Vision Award -palkintojen jako, hyvää ruokaa ja juomaa ja ihan parasta seuraa.
Mutta niin kuin jo edeltä mietinkin, nukkumatti lähestyi jo kymmenen aikaan ja päätin lähteä kotiin unten maille. Onneksi muut olivat jaksaneet melkein loppuun asti.

Sunnuntai 30.9.
Perhe on rakas
Täydellinen lötköilypäivä! Kahdet päiväunet, pitsaa, kävelyä ja oman tyttären kanssa höpöttelyä.

Silloin kun päättää levätä ja löhötä koko päivän, pitää se tehdä oikein tunteella ja hyvällä mielellä. On ihanaa olla oman kullan kainalossa ja tuijottaa elokuvia, syödä kaikenlaisia herkkuja ja olla vaan.
Tytärkin ehti kiireiltään syömään ja hänen kanssaan juttelu ja tyhjänpäiväisille asioille rätkättäminen on ihan parasta: Meillä on tapana vaipua ameeban tasolle aivotoiminnassa ja pelkkä katsekontakti saa meidät nauramaan ihan hysteerisinä. On upeaa, että on tällaiset välit 20-vuotiaaseen tyttäreen. Mieheni vaan pyörittelee päätään meidän rätkätykselle ja yrittää keskittyä johonkin oikeisiin asioihin.
Minun rakas perhe!
Parasta on tietää, että he rakastavat minua ja tietävät minun rakastavan heitä. Jos kotipuitteet ei olisi kunnossa, ei olisi mikään muukaan asia. Koti on meille kaikille tärkeä levon ja voimien keräämisen paikka. Paikka, missä me kaikki voimme olla juuri sitä, mitä me olemmekin. Paikka, missä voi kertoa ilot ja murheet juuri sellaisina kuin ne on!

 

Uusin lehti

Tilaa Pinni tästä!