Muistathan että ammattilehtenä PINNI on täysin verovähennyskelpoinen!

100-vuotias Suomen Hiusyrittäjät juhlii

100-vuotias Suomen Hiusyrittäjät juhlii


30-vuotias Pinni onnittelee lauantaina 23. syyskuuta juhlagaalassa Helsingissä sadatta toimintavuottaan juhlivaa Suomen Hiusyrittäjät ry.:tä sekä Pääkaupunkiseudun Hiusyrittäjät ry.:tä!

Juhlien kunniaksi julkaisemme Pinnin kesäkuun numerossa (5/17) ilmestyneen artikkelin Suomen Hiusyrittäjien puheenjohtaja Monica Paavilaisesta, jonka kanssa päätoimittaja Rainer Nyman keskusteli niin liiton kuin hiusalan asioista.

 

– Mielestäni Hiusyrittäjien 100-vuotisen juhlavuoden fokus on saada hiusalalle hyvä henki, jolla nostetaan alan profiilia myös ulospäin, Monica Paavilainen sanoo.

Hiusala tarvitsee yhtenäisyyttä

 

Sadatta toimintavuottaan juhlivan Suomen Hiusyrittäjien puheenjohtaja Monica Paavilainen uskoo vahvasti liiton tulevaisuuteen. Haasteita kuitenkin riittää, eikä vähiten siinä, miten saadaan lisää jäseniä hiusalan ainoaan edunvalvontajärjestöön. Muun muassa niistä riitti keskusteltavaa, kun päätoimittaja Rainer Nyman kutsui Monica Paavilaisen bisneslounaalle.

 

Monica Paavilainen saapuu lounastapaamiseemme Ravintola Lasipalatsiin Hiusyrittäjien Vallilan-toimistolta liiton budjettineuvotteluista, joten ei ihme, että ehdottamani päivän herkulliselta kuulostava menu saa nopean hyväksynnän.

– En ole ruoka-allerginen ja tykkään kaikesta ruoasta, kuten näkyy, hän nauraen väittää – kadehdittavalla kilpauimarin kropallaan.

Samalla kun skoolaamme lasillisilla espanjalaista cavaa, kerron juuri lukeneeni Hiusuutisten pääkirjoituksen, joka oli Julia Lindin käsialaa. En voi olla kehumatta kaksi vuotta sitten valmistuneen parturi-kampaajan ja liiton hallitukseen valitun parikymppisen nuoren naisen positiivista ja vielä hyvällä suomenkielellä kirjoitettua tekstiä.

– Kiva kuulla! Minä oikeasti iloitsen sitä, että olemme saaneet Hiusyrittäjiin nuoria, innostuneita aktiiveja. He kohottavat liiton profiilia oikeaan suuntaan, Monica toteaa.

Hän jatkaa, että innostus näkyi erityisen hyvin loppuunmyydyllä Hiusyrittäjien Ruotsin-risteilyllä tammikuussa.

– Kyllä minä yllätyin positiivisesti siellä olleesta hyvästä, avoimesta ilmapiiristä. Kun aiemmin joku oikeasti piti houkutella keskustelemaan siitä, mitä liitto hänelle voisi tarjota, aika paljon tuli ”ei kiinnosta”-olankohautuksia. Nyt kampaajat tulivat ihan itse kiinnostuneena kyselemään. Siinä mielessä siis juhlavuosi alkoi kyllä ihanasti, Paavilainen hymyilee.

”Tunteilla ei päätöksiä voi tehdä”

Silti syksyllä sadatta vuottaan isosti Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla juhlivan Suomen Hiusyrittäjien suurin ongelma on nykyinen vähäinen jäsenmäärä, sillä yhdistykseen on järjestäytynyt vajaa 10 prosenttia koko parturi-kampaamoalasta.

– Kyllähän se huolestuttaa, ei siitä yli pääse. Meillä on kyllä jäsenistöä kaikissa ikäluokissa mutta erityisesti nuoria on todella vaikea saada mukaan järjestötoimintaan, jossa täytyy uhrata vapaa-aikaansa muilta harrastuksilta. Tänä päivänä niin elämisen kuin yrittämisen arvotkin ovat todella erilaiset, ja nekin vaikuttavat suuresti, Paavilainen miettii.

– Itselleni on täysin käsittämätöntä, että en työllistävänä alan yrittäjänä kuuluisi liittoon, joka ajaa minulle tärkeitä asioita ja on minua varten perustettu. Sieltä saan vertaistukea ja voimavaroja, teen sitten töitä yksin tai työllistävänä. Hiusyrittäjät on toiminut hiusalan edunvalvonnassa Suomessa 100 vuotta, joten on todella ahdistavaa kuulla, että emme ole saaneet mitään aikaan tai ettei meistä ole mitään hyötyä.

Kerron Monicalle kuulevani usein samaa itsekin, ja hämmästelen hänelle Hiusyrittäjien huonoa julkisuuskuvaa. Paljon negatiivista kirjoittelua Hiusyrittäjistä on liikkeellä muun muassa Facebookissa. Hän vakavoituu, pyörittää päätään ja katsoo ikkunasta ulos vilkkaalle Mannerheimintielle.

– Se on kyllä varsinainen noidankehä. Teet niin tai näin, niin aina siellä mollataan. Minua ihmetyttää ja surettaa, miksi ihmeessä oman alan ihmiset haukkuvat heidän ainoaa edunvalvontaliittoa, sen sijaan, että ehdottaisivat positiivisessa hengessä konkreettisia, rakentavia ideoita. Millä ihmeellä meidän odotetaan nostavan hiusalan profiilia, jos itse käyttäydytään huonosti? Sitäkään ei tiedosteta, että tämä alan sisäinen eripura kuuluu muuallekin, monessa muussa etujärjestössä nostellaan tämän takia oikeasti kulmia.

Mikä on mennyt pieleen? Mitä pitäisi tehdä toisin?

– En nyt sanoisi, että on menty metsään, mutta ehkä meidän viestinnässämme yhdistyksen toimintatavoista ulospäin olisi petrattavaa. Monet Hiusyrittäjien vahingoksi kääntyneet asiat ovat syntyneet tilanteissa, joissa yhdistysasioiden pelisäännöt ovat suututtaneet yhden tai useamman ihmisen, ja sitten ovat ovet paukkuneet. Tunteilla ei demokraattisesti toimivassa liitossa voida päättää, vaan asiat etenevät äänestyksin ja enemmistön voimin. Tätä ei haluta ymmärtää ja sitten suututaan. Se on tietysti inhimillistä, mutta emme me voi sillä tavalla esimerkiksi mennä neuvottelemaan työehtosopimuksista tai viedä aloitteita eduskuntaan, Paavilainen sanoo.

 

-Onhan se upeaa, että Suomen Hiusyrittäjät on saman ikäinen kuin Suomen valtio ja juhlimme samaan aikaan satavuotisiamme! Historiansa aikana liitto on saanut paljon aikaa koko alan eteen, puheenjohtaja Monica Paavilainen ihailee.

 

”Jokaisen jäsenen ääni kuuluu”

Tästäkö johtuu sekin, että Hiusyrittäjiä on syytetty myös ”klikkiytymisestä”, että ”ei siellä pääse mihinkään vaikuttamaan?”

– Tämä on kyllä niin väärä olettama kuin voi olla. Kyllä meillä pääsee vaikuttamaan, ja sitähän me haluammekin! Silloin kun asioita käsitellään, niistä saa olla omaa mieltä ja tuoda ne esiin. Mutta kun ne asiat pitää viedä tappiin, siinä tarvitaan yksimielistä päätöstä, jolloin enemmistö voittaa. Eivät kaikki päätökset ole minullekaan mieleisiä tai omia kantojani, mutta päätökseen on tyydyttävä, Monica muistuttaa.

Hän myös sanoo, että kyllä Hiusyrittäjissä läpi menneitä päätöksiä on myös jälkikäteen korjattu, jos on huomattu, etteivät ne olleet toimineet.

– Pitää myös muistaa, että kaikkia päätöksiämme sitoo Suomen laki, jota monet jäsenet eivät ymmärrä, vaan luulevat, että oma idea on juuri keksitty, vaikka me tietysti näemme jo heti, että sillä ei ole mahdollisuutta edetä. Tässähän auttaa liiton pitkä historia, kyllä sieltä löytyy aikamoinen tietotaito jäsenten edunvalvonnassa.

Seitsemän vuotta puheenjohtajan nuijaa Suomen Hiusyrittäjissä paukutellut Monica kertoo itse olevansa ”viilipyttyinen lehmänhermo”, jonka vuoksi ystävä on ehdottanut hänelle myös valtakunnan sovittelijan viittaa. Puolivirallista poliitikkoakin hänessä on, taustalla kun on kahdeksan vuotta Vihdin kunnanvaltuustoa ja liikuntalautakunnan puheenjohtajuutta. Vihdin teatterinkin hän uudisti puheenjohtajakaudellaan.

– Siellä oppi aika hyvin sen, että jos jotain haluaa saavuttaa, niin ei siinä hirveästi sooloilla voi. Siksi haluankin Hiusyrittäjissä korostaa, että liitto ei ole kuin sen puheenjohtaja tai toiminnanjohtaja tai hallitus, vaan me kaikki yhdessä olemme ja teemme Hiusyrittäjät. Jokainen jäsen on tärkeä, ja jokaisen ääni kuuluu, jos niin itse haluaa. Ja minutkin ovat jäsenet äänestämällä tähän luottamustehtävään valtuuttaneet.

Mikä on puheenjohtajan visio satavuotiaan Hiusyrittäjien juhlavuonna?

– Unelma on, että alan ihmiset ymmärtävät sen, kuinka tärkeä on liittyä omaan alan etujärjestöön ja että koko ala oppisi puhaltamaan yhteen hiileen. Että jokainen näkisi koko hiusalan hyvinvoinnin tärkeänä. Totuushan on, että kun itse ja bisnes voi hyvin, silloin se ei ole muiltakaan pois. Mutta jos jatkuvasti omassa elämässä kaikki menee huonosti, niin sen mustan pilven alta ei kykene iloitsemaan muiden ja alan hyvinvoinnista. Tämän takia suosittelen liittymistä Hiusyrittäjiin, sillä me pystymme tukemaan, auttamaan ja miettimään, kuinka yhdessä voimme paremmin.

”Mihin alan yhtenäisyys on hävinnyt?”

 

Monica Paavilainen haluaakin haastaa kaikki alalla toimivat – ja erityisesti liittoon kuulumattomat – avaamaan silmät avarammin, ja näkemään oikeasti edunvalvontajärjestön tärkeys.

­– Mitä enemmän liitolla on voimaa, sen paremmin sen ääni kuuluu. Meillä on nyt viimeiset kaksi hallitusta olleet ehdottomasti innovaativisimmat ja yhteistyöhenkisimmät omalla puheenjohtajakaudellani, ja paljon uusia ideoita ollaan saatu hyvässä hengessä läpi. Esimerkiksi nuorten – ja tietysti kaikenikäisten – jäsenten houkuttamiseksi ja myös palvelemiseksi on liiton nettisivut uusittu ja olemme ottaneet aktiiviseen käyttöön myös sosiaalisen median. Lisäksi edelleen neuvottelemme hiusalan työehtosopimuksesta, järjestämme kustannustehokkuus-, hinnoittelu- ja muita bisneskoulutuksia ja neuvomme jäseniä ihan päivittäin puhelimessa, hän muistuttaa.

Monica Paavilainen on liiton juhlavuonna tutkinut tarkkaan menneitä, ja toteaa, että tässä ajassa on jotain samaa kuin vuonna 1917, jolloin Suomen Hiusyrittäjät perustettiin (silloin Suomen Kähertäjäliitto ry.).

– Kyllä tästä ajasta voisi sanoa, että hiusalalla on samantapaista kaaosta, kuten oli 100 vuotta sitten. Silloinkin hinnat olivat kaikilla erilaiset, työajat aivan miten kukin parhaaksi näki, yritettiin yksin ja arvosteltiin kilpailijoita. Kunnes hiusala ryhtyi puhaltamaan samaan hiileen, ja järjestäytyi. Mihin tämä yhtenäisyys on hävinnyt ja miksi sitä on niin vaikeaa pitää yllä, Paavilainen ihmettelee.

 

KUKA?

Monica Paavilainen

Suomen Hiusyrittäjien puheenjohtaja 2010-

Parturi-kampaaja, yrittäjä, Hiuspomo.

Hiusateljé Monica Heiskari Nummelassa vuodesta 1989 (perustettu 1984)

Aviomies Jarne Paavilainen.

Kolme aikuista poikaa aiemmasta avioliitosta.

Harrastaa kilpauintia Hydra Platypus-seurassa. Useita arvomitaleja kilpailuissa.

Tätä et tiennyt: Olisi halunnut opiskella arkkitehdiksi.

Suomen Hiusyrittäjät – 100 vuotta edunvalvontaa

 

Suomen Kähertäjäin Liiton perustava kokous järjestettiin 11.-12.11.1917, vain kuukautta ennen Suomen julistamista itsenäiseksi. Osanottajia oli 24 yhdeltätoista paikkakunnalta. Liitto perustettiin turvaamaan parturi-kampaamoalan yrittäjien toiminta sekä kehittämään alan toiminta- ja yrittämisympäristöä. Lisäksi yhdistyksen uskottiin helpottavan yrittäjien huomioimista politiikassa. Perustavan kokouksen päätavoitteet olivat muun muassa: juomarahasysteemin lopettaminen, työaika – ja aukiololaki, ammattiopetuksen järjestäminen, palkka- ja työhintakysymysten päättäminen sekä ammatillisen äänenkannattajalehden perustaminen.

Kokouksen pohjalta aloitettiin mainoskampanja jäsenyhdistyksen perustamiseksi. Vuoteen 1920 mennessä oli paikallisyhdistyksiä kuusi ja jäsenmäärä noin 250. Voimaan astui kahdeksan tunnin työaikalaki sekä pyhätyökielto liikkeissä, joissa käytettiin vierasta työvoimaa. Liikkeet saivat olla auki 10 tuntia ja kaksi tuntia oli varattava henkilökunnan ruokailuun. Liikkeet sulkivat ovensa klo 18.00. Kieltolain kaaduttua liitto sai yhteistyökumppanuustuloja, joilla se avusti Kähertäjäkouluja ja myönsi matka-apurahoja. Liitto avusti mestareita, jotka huolehtivat ammattikoulutuksesta niillä paikkakunnilla, joissa ei ollut kähertäjäkoulua. Avustusta annettiin myös alan tapahtumiin ja messuihin. Liiton tehtäväksi päätettiin myös antaa muotilinjojen julkistaminen vuonna 1962. Kaikki kansainväliset virtaukset ja uusimmat ”mannermaiset” linjat tiedotettiin jäsenistölle ja lehdistölle liiton kautta.

Suomen Kähertäjäin Liitto muuttui vuonna 1961 Suomen Kähertäjätyönantajien liitoksi. Samaan aikaan paikallisosastot muuttuivat paikallisyhdistyksiksi ja liittotoimikunta työvaliokunnaksi. Tänä päivänä liitto on nimeltään Suomen Hiusyrittäjät ry ja se on toimialajärjestönä Suomen Yrittäjissä.

 

Lähde: Puuteria ja papiljotteja – Kauneuden, kosmetiikan ja kampaamolan historia, Saija Kannisto-Junka. 2006

 

Suomen Hiusyrittäjät ja Pääkaupunkiseudun Hiusyrittäjät juhlivat 100-vuotista toimintaansa juhlagaalassa Helsingin Vanhalla YO-talolla lauantaina 23.9. Pinni kertoo juhlan tunnelmat marraskuun numerossaan (8-9/17), joka ilmestyy 8.11.2017.

Uusin lehti

Tilaa Pinni tästä!