Oletko kriisitilanteen lamaantuja, syyttäjä vai humoristi? Tunnista puolustusmekanismit ja helpota vuorovaikutusta työpaikalla


Kriisi- ja poikkeusoloissa tyypillisiä mielen puolustusmekanismeja ovat muun muassa vastustus, taantuminen, lamaantuminen ja syyttäminen. Myös sosiaalisessa mediassa esiintyvä huumori on yksi tapa reagoida tilanteeseen. Tapojen tunnistaminen nopeuttaa selviytymistä ja helpottaa vuorovaikutusta muiden kanssa.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat herättäneet monenlaisia tunteita. Kaiken myllerryksen ja muutosten keskellä on hyvä ymmärtää, että psyykkiset tavat reagoida kriisi- ja poikkeusoloihin ovat yksilöllisiä ja erilaisia. Omien ja toisten reaktioiden ymmärtäminen auttaa meitä selviytymään muutos- ja kriisitilanteista nopeammin.

– Jos emme tunnista omia reaktioitamme tai yritä ymmärtää toisten reagointitapoja, voi vuorovaikutus hankaloitua niin työssä kuin kotonakin. Kannattaa ottaa hetki aikaa itselle ja pohtia, miten itse reagoi tilanteeseen, Treili Oy:n työhyvinvoinnin ja kriisityön asiantuntija Johanna Vilppola sanoo.

Puolustusmekanismit näkyvät käytöksessä

Mieli on terve, kun se reagoi muutokseen ja käytämme erilaisia puolustuskeinoja. Omien reaktioiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä usein reagoimme samalla tavalla kriisi- ja poikkeusoloissa kuin reagoimme muutoksiin myös muuna aikana. Tietoisuus omista psyykkisistä puolustuskeinoista havahduttaa huomioimaan myös toisten puolustuskeinoja.

– Työpaikalla reagointitapojen erilaisuus saattaa ilmetä esimerkiksi niin, että yhden työntekijän lamaantuessa työtovereita voi turhauttaa kollegan saamattomuus. Lamaantuneelle itselleenkin tilanne saattaa kuitenkin olla uusi, jolloin oma alentunut suoriutuminen voi ihmetyttää, Vilppola sanoo.

Aivoille lepoa murehtimisesta

Pitämällä huolta itsestään voi helpottaa selviytymistä erikoistilanteissa sekä sujuvoittaa vuorovaikutusta eri tavoin reagoivien ihmisten kanssa. Mielelle, aivoille ja koko keholle on hyvä antaa lomaa huolehtimisesta, murehtimisesta tai asioiden järjestelemisestä.

– Vuorovaikutustilanteissa voit kiinnittää erityistä huomiota itseesi ja omiin reagointitapoihisi. Arvostusta muita kohtaan voit viestiä kuuntelemalla ja tuomalla oman mielipiteesi rakentavasti esiin. Keskity nykyhetkeen ja nykyhetkestä eteenpäin. Tärkeää on hyväksyä oma ja muiden rajallisuus, eli pysyä niissä asioissa, joihin voi itse vaikuttaa, Vilppola ohjeistaa.

Erilaiset psyykkiset puolustusmekanismit kriisi- ja poikkeustilanteessa

  • Vastustus: Sanotko heti varmuuden vuoksi ”Ei, en pysty, en osaa”, kun joku ehdottaa muutosta omiin rutiineihisi tai tehtävänkuvaasi?
  • Taantuminen: Varmisteletko aikaisemmin osaamiasi asioita työtovereiltasi, esimieheltäsi tai kumppaniltasi?
  • Lamaantuminen: Tuntuuko ettet saa oikein mitään tehtyä, et edes niitä asioita, joita voisit tehdä?
  • Hyökkäys: Nousetko takajaloillesi puolustamaan mielipidettäsi?
  • Syyttäminen: Syytätkö toisia, esimerkiksi esimiehiä, hallitusta, organisaatiota tilanteesta tai sen hoitamisesta?
  • Kieltäminen: Pyritkö­ aktiivisesti unohtamaan uuden ja haastavan tilanteen? Et ehkä halua miettiä koko tilannetta?
  • Mitätöiminen: Mitätöitkö herkästi muiden toimia? Asioita ei ole tehty oikein, viestit on huonosti kirjoitettu tai ainakin liian myöhään?
  • Passiivinen aggressiivisuus: Sanotko ”kyllä” ja et kuitenkaan toimi ohjeiden mukaisesti, esimerkiksi pese käsiäsi?
  • Huumori: Lasketko tilanteesta huumoria? Naurattaako sinua toisten reaktiot asioihin?
  • Kaikkivoipaisuus itseä ja muita kohtaan: Ajatteletko, että olet tilanteen yläpuolella tai siitä ulkopuolinen? Virus ei tartu minuun tai on muiden, esimerkiksi valtion tai esimiehen tehtävä ratkaista pandemian aiheuttamat ongelmat?

Lähde:
Treili Oy

Digipäätoimittaja Pia Paalasvuon pääkirjoitus Pinni nro 5 digilehdessä sivuaa myös aihetta. LUE: pinni.fi/digilehti

Aiheeseen liittyvä pääkirjoitus Pinni nro 5 digilehdessä:
www.pinni.fi/digilehti


Lisää Pinni-lehden juttuja koronateemalla
:

https://www.pinni.fi/korona/