Kosmetiikka-alan lainsäädäntö


Pinnin Instagram LIVE -haastatteluissa kuullaan parturi-kampaajia ja hiusalan muita ammattilaisia viikoittain vaihtuvin vierain. Tiedätkö, mikä on vastuusi jakelijana? Tunnetko kosmetiikkalain vaatimukset? Vieraina Uuteen nousuun -asiantuntijablogin perustaja Mila Hakalin sekä Tukesista ylitarkastaja Anna Vuori.

Haastattelijana Pinnin toimituspäällikkö Pia Paalasvuo.

 Uuten Nousuun -asiantuntijablogin toisista kirjoittajista on YAMK estonomi Mila Hakalin. Sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa, joka pohjaa muun muasssa Raija Karan kosmetiikan ajokortti ab:hen.

Itsekin estonimiksi valmistunut Mila toteaa, että jos on valmistunut lähivuosina erikoisammattitutkintoon tai estonomiksi, EU:n kosmetiikka-asetukset ja Suomen kosmetiikkalain vaatimukset ovat luultavasti vielä hyvin muistissa, mutta jos vuosia on ammattilaisella kertynyt enemmän, tieto lainsäädännöstä voi olla vanhentunutta.

– Omasta osaamisesta saattaa olla petollinen käsitys, jos on kokenut tekijä, mutta ammattitaitoa on myös ajan tasalla oleva tieto, joka muuttuu.

Pidempään alalla olleilla voi tietämättömyys johtua siitä, että lakimuutoksia ei vain tule seurattua.

Laki kuitenkin edellyttää, että sitä noudatetaan, Mila sanoo.EU:n kosmetiikka-asetus tuli voimaan 2009. Se sisältää säännöksiä, jotka koskevat muun muassa kosmetiikan valmistajia, maahantuojia ja jakelijoita. Mila muistuttaa, että EU:n kosmetiikka-asetus päivittyy jatkuvasti.

Nykyinen Suomen kosmetiikkalainsäädäntö tuli voimaan 2013. Se säätää esimerkiksi asetuksen täytäntöönpanosta ja mahdollisista sanktioista. Kosmetiikan markkinoinnista säädetään kulutussuojalaissa.

– Lakitekstiä tulee myös osata ymmärtää ja tulkita sekä lakia noudattaa. Mikään vakuutushan ei korvaa, jos on toimittu lainvastaisesti, Mila toteaa.

Jakelijaksi määritellään henkilö/yritys joka myy EU:n alueelta tuotuja tuotteita ammattilaisille ja/tai kuluttajille. Esimerkiksi kaikki, ketkä myyvät kosmetiikkaa liikkeessään, toimivat jakelijoina ja heitä koskee jakelijan vastuut.

– Jakelijan velvollisuuksia on tarkistaa pakkausmerkintöjen oikeellisuus ja kielivaatimusten täyttyminen (suomi ja ruotsi pakollisia) ennen kuin myy tuotetta eteenpäin, säilyvyysajasta huolehtiminen, kuljetus ja varastointi, yhteistyö vastuuhenkilön (valmistaja tai maahantuoja) ja viranomaisten kanssa.

Pakkausmerkinnöistä on löydyttävä vähintään käyttötarkoitus ja käyttöohje, mahdolliset varotoimenpiteet (esim. käytettävä suojakäsineitä), inci eli ainesosaluettelo, säilyvyysaika, vastuuhenkilön yhteystiedot, eränumero ja tunniste, Mila kertaa.

Hän muistuttaa myös, että jakelijaketju voi olla pitkäkin: valmistaja, maahantuoja, tukkufirma ja jälleenmyyjät. Jakelijoita voi olla useita peräkkäin ja heitä kaikkia koskee jakelijan vastuut.

Markkinointiväittämien lainmukaisuus on syytä tarkistaa eikä siirtää lainvastaisia väittämiä vaikkapa omaan markkinointipuheeseensa. Tuotteista ei saa käyttää väittämiä vaikutuksista tai ominaisuuksista, joita siinä ei ole.

– Valistuneet kuluttajat kaipaavat todellista tietoa ja allergiat ovat lisääntyneet. Tuotteiden markkinointiin ei enää riitä mututuntuma. On korvattava mielikuvat faktoilla, Mila sanoo.

Mila myös kertoo, että tuotteista löytyy markkinointiväittämiä, jotka eivät pidä paikkansa. Ne ovat ensisijaisesti vastuuhenkilön vastuulla. Jakelijan ei kannata siirtää näitä omaan markkinointiinsa, vaan ilmoittaa epäkohdista. Ammattilaisen on erotettava markkinointiväittämät tuotteen todellisista vaikutuksista.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Anna Vuori kertoo Tukes:in toiminnasta.

– Tukes valvoo kosmetiikka-alan toimijoita eli kaikkia valmistajia, maahantuojia, jakelijoita olivatpa ne hiuspuolella tai tukkuliikkeitä. Valvomme jo markkinoilla olevia tuotteita, Anna kertoo.

Tukesilla tehdään valvontaa pistokokeiden kaltaisesti ja mennään liikkeeseen tarkistamaan tuotteita sekä tilataan niitä verkkokaupoista. Vaikka Annan ja hänen kollegansa työpisteet ovat fyysisesti Pasilassa ja Tampereella, heidän tarkastajantyönsä kattavat koko Suomen. Tukes tekee tarkastuskäyntejä heille tulleiden ilmoitusten perusteella. Vuodessa Tukes tarkastaa noin 200 tuotetta.

Tukesin lähestymistapa on keskusteleva ja neuvoa antava. He jakavat tietoa ja kertovat käynneillään uusista lainsäädännöistä. Jos tuote ei ole lainsäädännön mukainen siitä tulee seuraamuksia, sen vakavuudesta riippuen.

– Jos tuotteesta puuttuu esimerkiksi ruotsinkielinen käyttöohje, pyydämme yrittäjää lisäämään sen tuotteeseen. Jos taas tuotteessa on vaikkapa kiellettyjä ainesosia, tuote täytyy ottaa pois myynnistä. Suomesta löytyy erittäin yhteistyöhaluisia yrittäjiä ja asiat ovat edenneet hyvässä hengessä, Anna sanoo.

Ääritapauksissa Tukes pystyy kieltämään tuotteen myynnin sakon uhalla ja ottamaan tuotteita pois kuluttajilta. Anna ei kuitenkaan muista, että hänen työskentelyvuosinaan vastaan olisi tullut yhtäkään ääritapausta.

Annan mukaan yleisimmin Tukesilta otetaan yhteyttä, jos yritys haluaa ruveta maahantuojaksi jollekin tuotteelle. Hän muistuttaa myös, että jos tuotteesta tulee kuluttajalle allerginen reaktio, on yrittäjä velvollinen ilmoittamaan siitä.

– Allerginen reaktio ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että tuote olisi lainsäädännön vastainen. Joskus voi olla vain tietämään herkkä jollekin tietylle ainesosalle, Anna muistuttaa.

Ilmoittaminen saattaa jossain tapauksissa auttaa haitallisen ainesosan löytymisessä.

Tukes päivittää lainsäädäntöä nettisivuilleen sekä jakavat sitä myös Instagram sivuillaan.

Tulevista IG-lähetyksistä kerromme myös PINNI Facebook-sivulla, tervetuloa kuulolle & kommentoimaan jälleen seuraavan ajankohtaisen teeman äärelle!

Tiivistelmät ja tallenteet kaikista haastatteluista löydät täältä:
PINNI Instagram LIVE -lähetykset